Turun AMK:n kehityslinjoja

Sanni Rostedt, Niko Aaltonen sekä Juha Kettunen ovat tänään TS:n mielipidepalstalla hyvin esillä Turun koulutuksen keskittämisen osalta. Peltolan sekä Ruiskadun alue palvelee instituutin toimintojen keskittämistä, Sepänkadun alue puolestaan lukiotoimintojen kokoamista ja Kupittaalle kehittyy Turun AMK:n kampusalue.

Lue Sannin, Nikon ja Juhan mielipidekirjoitus täältä: http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/397441/Kolmen+koulukeskittyman+malli+etenee

Mainokset
Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Turun AMK:n kehityslinjoja

  1. Sanna Vauranoja sanoo:

    Olen jo tovin miettinyt tuota kampushanketta ja joskus kirjoittanut mielipidekirjoituskenkin siitä. Millaisia perusteluita Kimmo näet hankkeelle, jota tosin me kaarinalaiset emme joudu kustantamaan?

    Minusta lukioiden yhdistäminen yhdeksi suureksi lukiokeskukseksi on jossain määrin vastoin pyrkimystä estää nuorten syrjäytymistä; mitä suurempi yksikkö, sitä suuremmat ongelmat. AMK:lla on jo nyt käytössään monipuolisia tiloja, erityisesti Sepänkadun historiallinen Teknillinen opisto ja komeaksi kunnostetut tilat Kupittaalla. Liikkuminen taas ei saa olla ongelma opiskelijoille, kun sitä joutuu työelämässä kuitenkin tekemään: ei pelkästään kaupunginosien vaan mantereiden välillä.

    Minusta seiniin investoimisen sijaan pitäisi panostaa koulutuksen sisältöihin. Tulevaisuuden kilpailukyky ei synny puitteista vaan nimenomaan sisällöistä. Juuri tällaisiin hankkeisiin en toivoisi naapurikuntien joutuvan lopulta maksumiehiksi, kun niiden toteuttamisen perusteluita on vaikea hahmottaa etenkään Turun taloudellinen tilanne huomioon ottaen.

    Hyvien perusteluiden kautta voin toki muuttaa kantaani:).

    Sanna

    • kimmohollmen sanoo:

      Hei Sanna

      Kiitoksia hyvistä kysymyksistä. Kehittäminen linjaa pitkälti OKM:n vaatimuksiin siitä, että korkeakoulutusta on kehitettävä rakenteellisesti ja lisäksi aloituspaikkojen määriin tulee tulevaisuudessa suuriakin vaihteluja.
      AMK:n tehtävä on toimia alueellisena kehittäjänä ja yhteistyössä maakunnnan liike-elämän kanssa tuottaen nimensä mukaisesti ammattitaitoista työvoimaa sekä yrittäjyyttä maakunnan tarpeisiin. Ja tässä Turun AMK on vielä kohtuullisen kaukana rakenteellisen kehittämisen osalta, mutta menestyy jo kohtuullisen hyvin siinä, että jopa 80% valmistuneista työllistyy maakuntaamme.

      OKM on asettanut yhdeksi tavoitteeksi myös sen, että opetus ja kampus on korkeakoulumaista, joten aivan pieniä sivutoimipisteitä ei voi tulevaisuudessa enää olla. Isommat kokonaisuudet antavat myös mahdollisuuden monipuolisempaan opiskeluun sekä yhteistyöhön yliopistojen kanssa (on eri asia kävellä yliopiston luennolle Kupittaalta kuin lähteä Uudestakaupungista Turkuun luennolle).

      AMK:n rakenteellisen kehittämisen osalta uusi kampusalue on myös edellytys sen osalta, että Turun kaupunkin on ylläpitäjänä rahastoinut koulun ylijäämää ja se tulee käyttää OKM:n ohjeistuksien mukaan. Tätä rahaa ei Turku voi käyttää kirstunsa pohjalta omiin talousongelmiin, vaan se on AMK:n rahaa. Ja AMK:n ylläpitäjäksi on (myöskin OKM:n linjauksien mukaisesti) tulossa oma osakeyhtiö, joka kantaa tulevaisuudessa ylläpitäjän vastuun sekä opetuksen järjestämisen.

      Turun AMK:lla on Turussa viisi toimipistettä, jotka eivät kaikki palvele tarpeenmukaisesti nykyaikaista opetusta. Turun ammatti-instituutissa on myös ongelmana toimipisteiden hajanaisuus Turussa ja keskittäminen Peltolan sekä Ruiskadun alueelle. Sepänkadun tilat eivät suoraan palvele lukiopetustakaan, joten remonttia on siellä edessä joka tapauksessa. Kupittaan tilat eivät ole komiaksi kunnostettuja, vaan ICT-talo on uusi ja toimiva talo, jossa yhteistyössä toimii AMK:n lisäksi myös Turun yliopisto, Åbo Akademi sekä Kupittaan lukio.

      Käynnissä oleva kampussuunnittelu tähtää pitkälle tulevaisuuteen eikä olla enää rakentamassa perinteistä koulurakennusta. Innovatiivisia ratkaisuja tulemme näkemään varmasti paljon! AMK:n rahoitusmuotokin on muuttumassa vuonna 2014 ja seinien rahoittamisen sijasta rahoitus perustuu opiskelijoiden menestykseen (suoritetut opintopisteet, suoritetut tutkinnot, työllistyminen, opiskelijatyytyväisyys jne).

      Itse olen sitä mieltä, että Kaarinan kannattaisi olla osakkaana tulevaisuuden Turun AMK:ssa, emme joudu maksumiehiksi vaan pääsemme kehittämään maakuntaamme myös koulutuksen kautta!

      Lukioiden osalta tiedämme sen, että opiskelijamäärät tulevat tulevaisuudessakin hieman laskemaan ja toiminnan kehittämistä tarvitaan täälläkin. Suuri ei ole aina automaattisesti kaunista, mutta kun Sepänkatua remontoidaan, se voidaan muokata toimimaan paremmin nykyisen lukio-opetuksen tarpeisiin. Sepänkadulla on ihan vieressä myös Luostarivuoren lukio, joten kokonaisuutta ajatellen näen tämän hyvänä vaihtoehtona.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s